Garden tiistaiturnaus 7.11.2017

Nimi k1 k2 k3 k4 k5 p. sija
1.Ristoja Jan m6+ v4+ m2+ m3+ m7+ 5,0 1
2.Grönroos Matti v7+ m5+ v1- m4= v9+ 3,5 3
3.Ojala Hannu m8+ v6+ m4+ v1- v5+ 4,0 2
4.Kaiju Kauko v9+ m1- v3- v2= v8+ 2,5 5
5.Teräsalo Kari m10+ v2- m8+ v7- m3- 2,0
6.Mäkinen Matti v1- m3- v7- m9+ v10- 1,0
7.Ristoja Aulikki m2- v10+ m6+ m5+ v1- 3,0 4
8.Rönnberg Ilsa v3- m9+ v5- v10- m4- 1,0
9.Tiensuu Seppo m4- v8- m10+ v6- m2- 1,0
10.Kelkka Asko v5- m7- v9- m8+ m6+ 2,0

Garden tiistaiturnaus 17.10.2017

 

1. Jan Ristoja            m3+ v6+ m2+ v4+ m5+  5,0 p
2. Hannu Ojala          v4+ m5+ v1- m6+ v7+ 4,0 p
3. Veijo Loikkanen   v1- m4- v8+ m7+ v6+ 3,0 p
4. Sakari Mikkola     m2- v3+ m7+ m1- v8+ 3,0 p
5. Kauko Kaiju           m7+ v2- m6- v8+ v1- 2,0 p
6. Taneli Lallukka      v8+ m1- v5+ v2- m3- 2,0 p
7. Kari Teräsalo         v5- m8+ v4- v3- m2- 1,0 p
8. Matti Mäkinen      m6- v7- m3- m5- m4- 0,0 p

Vähän shakkipolitiikkaa

Kello on jo paljon – tai vähän, miten sen nyt ottaa – ja voisin olla tekemässä jotain muutakin, mutta ajattelinpa naputella pikashakkisääntöruodinnan jatkoksi muutaman ajatuksen muista Suomen Shakkiliiton ensi sunnuntaina pidettävän syyskokouksen asialistan asioista. Näissä en tosin ole aivan kotikentälläni, ja kerron vain omia mielipiteitäni, en minkään laajemman tahon kantoja.

Pikashakkisääntöjen lisäksi esityksenä kokoukselle on lisenssimääräysten muuttaminen niin, että myös ulkomaalaiset pelaajat tarvitsisivat jatkossa lisenssin, vaikka eivät edustaisikaan mitään suomalaista kerhoa. Tämän takana oleva ajatus ei minulle oikein avaudu. Yritin etsiä jotain konkreettista etsimällä selolistalta ulkomaisia aktiivipelaajia, jotka nykyään saavat pelata ilman lisenssiä. Yli 50 selopeliä on vain kahdellatoista pelaajalla, kaikkiaan haku tuotti 186 osumaa, mukana on silloin myös JSM:ssä pelaavat. Tuossa pelaajamäärässä ovat mukana siis kaikki Heart of Finlandissa kerran käyneet tai lomamatkallaan viikonloppukisassa piipahtaneet.

Lappeenrannan viikonloppukisassa on jo neljänä vuonna käynyt pelaamassa seurue itärajan toiselta puolelta. Tässä listattuna vuosi, venäläisten pelaajien määrä ja pelaajien kokonaismäärä: 2014 6/24; 2015 10/34; 2016 5/18; 2017 6/19; yhteensä 27/95 eli 28,4 prosenttia eli yli neljännes.

En osaa ennustaa, miten venäläispelaajat suhtautuisivat lisenssinmaksupakkoon, mutta arvaukseni on, että se tuskin ainakaan lisää intoa pelaamiseen Suomessa. Pääkaupunkiseudulla tällä tuskin on mitään merkitystä, mutta kuten nähtiin, itärajalla asiat ovat toisin. Liitolla on varmaan lisenssimääräysten muuttamiselle hyviä perusteita, mutta venäläisten houkuttelu pelaamaan tänne tuskin on niiden perusteiden joukossa. LprSK:n suunnalla ei suoranaisesti pompittu riemusta tämän ehdotuksen vuoksi. Myös näistä venäläisistä pelaajista liitto saa turnausmaksut, mutta näitä rahoja ei erityisemmin näköjään kaivata. Me suomalaiset pelaajat saamme lisenssille jotain vastinetta, venäläiset sen sijaan voivat aivan aiheellisesti kysyä, mitä palveluja Suomen Shakkiliitto tarjoaa heille lisenssimaksusta. Minä en tiedä, ehkä liitossa ollaan viisaampia.

Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja kertoakseen, että vuolain keskustelu käydään liiton puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valintojen yhteydessä. Minulla on hieman asiaa mainittujen postien nykyisten haltijoiden tekemisistä. Mitään suuria salaisuuksia en tässä paljasta, asiat selviävät pienellä penkomisella.

Minua henkilökohtaisesti sivusi kaikkein voimakkaimmin liiton hallituksen vuoden 2017 ensimmäisessä kokouksessaan 25. tammikuuta tekemä päätös shakkituomaritoimikunnan lakkauttamisesta. Pöytäkirjassa asia ilmaistiin lakonisesti näin:

Vpj:n esitys: Kerhojen kokouksessa hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti toimikuntien toimintaa ja rakennetta päätettiin kehittää siten, että hallitus nimittää kaikki toimikunnat vain vuodeksi kerrallaan. Shakkituomaritoimikunta päätettiin lakkauttaa, ja selotoimikunnan ohjesääntö päätettiin kumota.

Tämä asia nousi esiin myös kevätkokouksessa 23. huhtikuuta. Silloin asiaa kommentoi puheenjohtaja näin (kiitokset Toivo Pudakselle videoinnista):

[Shakkituomaritoimikunta] oli välillä vuoden, että se ei tehnyt mitään […] ei saatu ajoissa edes valtiolle annettavaa lausuntoa […] oli pakko johtamisen kannalta reagoida […]

Kaksi eri tilaisuutta, kaksi eri selitystä. Ensin mennään toimintasuunnitelman taakse, sitten ruvetaan arvioimaan vapaaehtoistoimijoiden osaamista. Ne vuodet, jotka itse kyseisessä toimikunnassa olin, eivät sisältäneet yhtään vuotta, jolloin emme olisi tehneet mitään, joten puheenjohtaja valehteli joko tietämättömyyttään tai tarkoituksella. Tämä ”valtiolle annettava lausunto” oli käsittääkseni toimikunnan toimintakertomus. Siitä, että sitä kaivattaisiin ministeriössä, ei kukaan hiiskunut toimikunnalle sanallakaan, vaikka puheenjohtaja toista kokouksessa vihjailikin.

Ja mitäs siinä toimintasuunnitelmassa lukikaan? Hallitus oli pitänyt kokouksen syyskokouspäivän aamuna 12. marraskuuta 2016, ja siellä oli toimintasuunnitelmassa muutettu yksi lause. Hallituksen kokouspöytäkirjan mukaan alkuperäinen kuului: Liiton toimikuntien rakennetta muutetaan niin, että kussakin toimikunnassa on jatkossa puheenjohtaja ja 2 jäsentä. Muutos tehostaa ja nopeuttaa toimikuntien päätöksentekoa. Syyskokoukseen tuodussa versiossa se oli korvattu tällä: Liiton toimikuntien rakenteita kehitetään dynamiikan ja johtamisen parantamiseksi. Samalla valmistellaan toimikuntien kokoonpanojen tiivistämistä. Muutos tehostaa ja nopeuttaa toimikuntien päätöksentekoa. Shakkituomaritoimikunnan osalta tämä valmistelutyö sujui kovin nopeasti ja tehokkaasti.

Hallitus kyllä tiedotti näistä aikeista myös shakkituomaritoimikunnan suuntaan hyvissä ajoin etukäteen, ja toimikunta ilmaisi huolensa kolmijäsenisen kokoonpanon mahdollisesti aiheuttamista jääviysongelmista, jos toimikunnalle tulisi valitus kilpailusta, jossa edes yksi kolmesta jäsenestä olisi ollut tuomarina. Tähän huoleen ei hallituksen taholta reagoitu mitenkään, ja syynä tuskin oli, että hallitus ei olisi ymmärtänyt asiaa. Ehkä siitä ei vain välitetty.

Toimikunnista on haluttu dynaamisia. Selotoimikunnan asioita en osaa kommentoida, mutta sääntöasiat ovat luonteeltaan harkintaa vaativia, eikä niitä ole mitään syytä tehdä mahdollisimmman nopeasti, vaan mahdollisimman oikein. Kuuden jäsenen toimikunta saa kolmijäsenistä varmemmin aikaan punnittuja päätöksiä, kun on enemmän punnitsijoita. Hallituksen mielenkiinnosta sääntöasioita kohtaan ja omasta dynaamisuudestaan kertonee kaiken tarpeellisen se, että ainakaan liiton kotisivuilla julkaistuissa pöytäkirjoissa ei ole sanaakaan uuden toimitsijakoulutustoimikunnan ohjesäännön hyväksymisestä, eli kyseisen toimikunnan toimenkuvasta ei ole mitään julkista tietoa. Omanlaistaan dynaamisuutta oli sekin, että tänä vuonna näin ensimmäistä kertaa tilanteen, että FIDEn uusia, heinäkuun alussa voimaan tulleita shakkisääntöjä ei ollut kevätkokouksen asialistalla.

Haukuttuaan likvidoimansa, 60 vuotta toimineen shakkituomaritoimikunnan lausui puheenjohtaja seuraavan ajatelman:

Ei ole tarkoitus tehdä muuta kuin hyvää shakille.

Niinpä. Tie helvettiin on tosiaan kivetty hyvillä aikomuksilla.

Palataanpa hallituksen pöytäkirjojen ihmeelliseen maailmaan. Vuoden 2016 ensimmäisessä kokouksessaan 19. tammikuuta hallitus päätti omista toimintaperiaatteistaan mm. seuraavaa:

Välittömän tiedottamisen tehostamiseksi varapuheenjohtaja laatii shakkifoorumille viivytyksettä lyhyen tiedotteen kunkin kokouksen päätöksistä.

Tämä sama lause toistettiin myös tämän vuoden ensimmäisen kokouksen pöytäkirjassa 25. tammikuuta. Tämän päätöksen toteutuminen käytännössä on helppo tarkistaa. Vuonna 2016 hallitus kokoontui seitsemän kertaa, tämän vuoden kokouksista on pöytäkirjat julkaistu viidestä. Viime vuonna varapuheenjohtaja laati tiedotteen kolmesta kokouksesta, myös tänä vuonna foorumilla on ollut kolme tiedotetta, joista yksi on laadittu liiton kevätkokouksen aikana. Hallitus on siis joka toisella kerralla toiminut omien toimintaperiaatteidensa mukaisesti – ja tämä sama jengi siis saa raivarin, kun shakkituomaritoimikunta ei pysty noudattamaan määräaikoja, joita sille ei ole kerrottu. Kuulenko jonkun sanovan ”kaksoisstandardi”?

Kun syyskokouksessa 2015 valittiin varapuheenjohtajaa, ei tarvittu vaalia, koska oli vain yksi ehdokas. Esityksen tehnyt liiton silloinen varapuheenjohtaja luonnehti ehdottamaansa ja siis valittua henkilöä näin:

Olen itse katsellut häntä kaksi vuotta hallituksessa, hän on pitkäaikaisin hallituksen jäsen, ja minun mielestäni hän on ne tehtävät mitä hänelle on annettu, niin ne hän on tehnyt tarkasti, joskus jopa vähän liiankin tarkasti. Uskoisin, että tämä kaksivuotisjakso kasvattaisi hänestä meille aineksia seuraavaksi pitkäaikaiseksi puheenjohtajaksi.

Lukijat saavat itse päättää, onko edellä kerrottu hallituksen kokouksista ”viivytyksettä” tiedottaminen esimerkki hyvin tehdystä työstä. Kovin hyvää harkintaa ei ainakaan osoita suostua vielä vuonna 2017 toimimaan tavalla, joka jo 2016 oli osoittautunut vaikeasti toteutettavaksi. – Lisäksi lainatussa vaalipuheessa töksähtää kekkosslovakialainen ajatus pitkään istuvasta hallitsijasta. Saahan moisesta tietysti haaveilla, sen mielekkyys onkin eri juttu.

Liiton päätöksenteko on viime aikoina saanut vähän kummallisia piirteitä. Tänä vuonna on järjestetty tuomaritapaaminen ja seuratoimintapäivä, joissa molemmissa on keskusteltu laajalti sääntöasioista. Eihän keskustelussa mitään pahaa ole, mutta ongelma on, että tällaiset ajallisesti ja paikallisesti rajoitetut tilaisuudet eivät anna kattavaa kuvaa shakkiyhteisön mielipiteistä, mutta silti näiden konklaavien tuloksia käytetään argumentteina. Vuoden 2011 lopulla liitto järjesti nettikyselyn mitä moninaisimmista shakkiaiheista, ja tuskin moinen olisi nytkään ylivoimaista. Lisäksi jokaiselle kerholle kulkenee sähköposti perille. Tässä olisi kaksi tapaa saada mielipiteitä laajalti, mutta jostain syystä niitä ei ole käytetty, vaan on turvauduttu menetelmään, joka sulkee pois ne, joilla on työ- tai muu este tai joiden rahat eivät riitä matkustamiseen Helsinkiin. Ja jos pikashakin tiimoilta olisi jotain haluttu kysyä, Porissa elokuussa olisi kai ollut siihen oiva tilaisuus; siellä kun oli yhdessä paikassa koolla melkoinen joukko shakinharrastajia.

On nykyinen johto saanut aikaan hyviäkin asioita. Nähtävästi ainakin valtiovallan suuntaan on osattu lausua toimivia lauseita. Minä en vain pysty ymmärtämään, onko kaksi vuotta käytetty johtamistyyli tosiaan ainoa tai paras tapa saada tuloksia yhdistystoiminnassa. Puheiden ja tekojen ristiriita myös häiritsee. Edellä onkin jo aihetta käsitelty, mutta kerron vielä yhden esimerkin: kolme asiasta kiinnostunutta henkilöä – minä yksi heistä – lähetti huhtikuussa liitolle Swiss-Manager -ohjeen, siis suomenkielisen, aloittelijoille tarkoitetun, muutaman sivun mittaisen dokumentin siitä, kuinka viikonlopputurnaus viedään läpi Swiss-Managerilla. Paljon työstä kiiteltiin, mutta niin hyödyllinen se sentään ei ole, että sitä olisi laitettu liiton kotisivuille levitettäväksi kaikille. Liiton tarkoitus on edistää shakin harrastusta, mutta kenties harrastusta ei edistä turnauksenhallintaohjelmiston ohjeistaminen.

En ole kokouksessa itse paikalla, ja minulle on suoraan sanottuna yhdentekevää, mitä päätöksiä kokous tekee. Ehdolla on myös yksi shakin järjestötoiminnassa uusi nimi, eikä minulla ole hänen johtamisosaamisestaan mitään tietoa. Hän voi olla huonompi valinta kuin nykyinen, mutta omien kokemusteni perusteella pitäisin tätä melkoisena saavutuksena. Jotkut kuopat nimittäin ovat yksinkertaisesti niin syviä, että syvemmälle ei enää voi kaivatua. Vaikka aina ei vaihtamalla paranekaan, tähän tapaukseen tämä sanonta ei sovi. Siis uusi puheenjohtajisto, kiitos, semmoinen, joka osaa johtaa muutenkin kuin komentelemalla, ja jolla on muitakin reagointitapoja kuin hyökkäys, ja joka osaa tunnustaa olevansa myös väärässä, ja joka osaa turvautua muuhunkin kuin siilipuolustukseen ja radiohiljaisuuteen.

Tulevista pikashakkisäännöistä

Suomen Shakkiliiton syyskokous se tulla jollottaa, ja kokouksen esityslista liitteineen on tuttuun tapaan näkyvillä liiton kotisivuilla. Koska olen menneisyydessä hieman näpräillyt sääntöasioiden parissa, minua liitteissä kiinnosti ehdotus uusiksi pikashakkisäännöiksi. Koska muistini mukaan sääntöehdotukset ovat kokouksissa yleensä menneet läpi sellaisinaan, voidaan hyvin olettaa, että tämäkin ehdotus muuttuu säännöiksi, ja siksi tämä kirjoituskin on otsikoitu kuten on.

Kaikki alla oleva on vain omaa tulkintaani, joka voi olla oikein tai sitten ei ole. Koska saatan olla pelaajana näiden tulevien sääntöjen mukaan pelattavissa kilpailuissa, halusin selvittää itselleni, mitä oikein on tulossa, ja jakaa näiden selvittelyjen tuottamia ajatuksia myös muille. Selkeyden vuoksi otan pohjaksi vanhat, vielä hetken voimassa olevat pikashakkisäännöt, ja yritän hahmottaa, mikä niissä muuttuu. Osa vanhoista säännöistä pysyy tietysti ennallaan, mutta ne tietysti sivuutetaan tällä kertaa.

7. Huomautuksia nappuloiden virheellisestä alkuasemasta, laudan asennosta tai kellojen asetuksista ei voida tehdä enää, kun kumpikin pelaaja on tehnyt vähintään kolme siirtoa. Kuitenkin, jos kuningas ja kuningatar olivat alkuasemassa vaihtaneet paikkaa, pelaaja voi linnoittua lyhyesti kuningatarsivustalle ja pitkästi kuningassivustalle.

Uudessa versiossa rajana on kymmenen siirtoa, tosin sellaisella varauksella, että kellojen asetuksia saa muuttaa, jos muuttamatta jättäminen haittaisi kilpailun aikataulua. Lisäksi väärin päin olevilla kuninkaallisilla ei saa linnoittua.

9. Jos pelaaja saattaa epäjärjestykseen yhden tai useamman nappulan, on hänen korjattava asema oikeaksi oman kellonsa käydessä. Jos on tarpeen, hänen vastapelaajansa voi käynnistää pelaajan kellon varmistaakseen, että pelaaja korjaa aseman omalla ajallaan. Tuomari voi antaa virheen tehneen pelaajan vastustajalle lisäaikaa.
 Uudessa versiossa vastustajan kelloa ei saa käynnistää tekemättä siirtoa, vaan paikalle pitää kutsua tuomari, jos epäjärjestyksen aiheuttaja ei muuten saa korjattua asemaa omalla ajallaan.
 10. Jos pelaaja koskee ensin yhtä nappulaa ja sitten siirtää toista, vastapelaaja voi käynnistää pelaajan kellon ja vaatia tätä siirtämään ensin koskettamaansa nappulaa.
 Tähän pätee sama kuin edelliseen kohtaan, eli tarvitaan tuomaria paikalle.
 11. Jos pelaaja siirtää sotilaan viimeiselle riville korottamatta, kummalla tahansa pelaajalla on oikeus pysäyttää kellot korotusnappulan saamiseksi. Jos pelaaja siirtää sotilaan viimeiselle riville, mutta jättää sotilaan korottamatta, kellon painamisen (vastustajan kellon käynnistämisen) jälkeenvastustaja voi vaatia virhesiirtoa. Mikäli vastapelaaja ei vaadi virhesiirtoa, sotilas jää takariville eikä sitä enää myöhemmin voi korottaa.
Pieni yksityiskohta: Uusissa säännöissä sotilaan voi korottaa myöhemminkin, jos pelaajat tästä keskenään sopivat ilman, että tuomari asiaan vaikuttaa.
12. Pelaaja voi korjata laittoman siirron oikeaksi ennen kellonsa pysäyttämistä.
a Kummankaan pelaajan huomaamatonta laitonta siirtoa ei voi jälkeenpäin korjata eikä sen perusteella voida vaatia mitään.
b Laitonta siirtoa korvattaessa kosketussääntö on voimassa.
c Laiton siirto on lopullisesti suoritettu, kun pelaaja on pysäyttänyt kellonsa ja käynnistänyt vastapelaajan kellon. Tämän jälkeen vastapelaaja voi vaatia voittoa.

Kuten edellisessä kohdassa todettiin, laittoman siirron voi korjata myöhemmin. 12c:n kohdalla tulee varmaan suurin muutos: peliä ei häviäkään ensimmäisestä laittomasta siirrosta, vaan vasta toisesta.

 

13. Pelin voittaa pelaaja,
c. jonka vastapelaajan merkkilippu putoaa ensin edellyttäen että:
1) pelaaja osoittaa tämän ja pysäyttää oman kellonsa niin, että sen merkkilippu on vielä ylhäällä. Vaikka digikelloista näkee, kumman aika on ensin loppunut, jos molemmilta aika on loppunut, peli on tasapeli.
2) pelaajalla on riittävä materiaali matin tekemiseksi. Riittävä materiaali tarkoittaa materiaalia, jolla pelaaja voi pakottaa matin yksinäisestä kuninkaasta. Jos pelaaja, jolla on vielä aikaa jäljellä, voi osoittaa välittömästi pakottavan mattiin johtavan siirtosarjan, hän voi vaatia voittoa,vaikka materiaali ei yleisesti riitäkään mattiin pakottamiseen,
d. jonka vastustaja tekee laittoman siirron, mukaan lukien kuninkaan jättämisen tai altistamisen shakkiin, ja pysäyttää kellonsa. Pelaajan on vaadittava voittoa ennen oman siirtonsa loppuunsuorittamista laudalla, kellon painaminen ei ole ratkaiseva, vaan siirron suoritus loppuun. Kuninkaan lyöminen on kielletty, shakin voimassaolo on vain osoitettava. Kuninkaan lyömisestä tuomitaan häviö.
 Eipä tämäkään säästy myllerrykseltä. 13c1-kohdan tapauksessa tulevaisuudessa käytetään hyväksi kellon osoittamaa tapahtumajärjestystä, eli jos molemmilta on aika loppunut, ajan ylittäneeksi tulkitaan se, jolta aika loppui ensin.
”Riittävä materiaali” ei tosiaan ole mikään eksakti termi. Yllä oleva, vanha versio on siinä mielessä yksinkertainen, että on varsin helppoa määritellä materiaali, jolla saa pakotettua matin yksinäisestä kuninkaasta. Tulevissa säännöissä taas käytetään Shakkisääntöjen kohtaa 6.9, jonka mukaan riittävä materiaali on sellainen, että on olemassa mattiin johtava laillinen siirtosarja. Tämä on mutkikkaampi ja enemmän kiistanaiheita tarjoava versio, jota sovellettaessa pelaajien lienee hankalampaa päästä yhteisymmärrykseen ja jonka tulkitsemiseen tuomari tarvitsee enemmän harkintaa.
Kuten edellisen kohdan yhteydessä huomasimme, uusissa säännöissä pelin häviää vasta toisella laittomalla siirrolla. Siksi tulevaisuudessa kuninkaan lyömisestä ei tuomita häviötä, jos se on vasta ensimmäinen laiton siirto.
 14. Peli päättyy tasan
c. jos pelaajan merkkilippu putoaa sen jälkeen kun hänen vastapelaajansa merkkilippu on jo pudonnut, eikä voittoa ole vaadittu. Vaikka digitaalisista kelloista näkee, kumman aika on ensin loppunut, peli on tasapeli, jos molemmilta on aika loppunut.
e. ikuisella shakilla, aseman toistumisen tai ns. ”kuolleen aseman” perusteella. (kuolleen aseman määritelmä: teki kumpi tahansa minkä tahansa laillisen siirron, peli ei enää edisty). Vaatiakseen tasapeliä pelaajan on pysäytettävä kellonsa ja kutsuttava tuomari paikalle; jos vastapelaaja ei suostu tasapeliin, hänen on pelattava niin, että peli edistyy. Jos tuomari toteaa, ettei peli edisty, hän määrää pelin tasapeliksi. Jos peli ei ole edistynyt tasapelivaatimuksen jälkeen, tuomari voi tuomita pelin tasapeliksi, vaikka aika olisi ylittynyt.

Olemme varmaan jo oppineet, että peli ei ole tasapeli, jos molemmilta on aika loppunut, vaan digikellon näyttö antaa tuomionsa tässä asiassa.  Tasapelin vaatimiseen pelin edistymättömyyden perusteella tulee ehto, että vaatijalla tulee olla alle 30 sekuntia aikaa jäljellä. Lisäksi tuomari saa mahdollisuuden antaa vaatijan vastustajalle minuutin lisää aikaa.

15. Tapahtumajärjestys määrää tuomittaessa. Mikäli tapahtumajärjestystä ei voida selvittää, tapahtumajärjestykseksi katsotaan se, missä järjestyksessä tapahtumista on huomautettu. (poikkeus: laiton siirto ja ajanylitys, laiton siirto häviää)
 Pian ei häviä, jos laiton siirto on pelaajan ensimmäinen siinä pelissä.
 18. Tuomari ei saa puuttua peliin millään tavalla, ellei jompikumpi pelaaja niin vaadi. Erikoisesti tuomarin on kiellettyä huomauttaa merkkilipun putoamisesta tai laittomasta siirrosta.
 Uusien sääntöjen mukaan tuomarin nimenomaan kuuluu huomauttaa merkkilipun putoamisesta tai laittomasta siirrosta.
 20. Katsojat ja muiden pelien pelaajat eivät saa puuttua pelin tapahtumiin. Jos katsoja puuttuu pelin kulkuun, esimerkiksi huomauttamalla merkkilipun putoamisesta, tuomari voi määrätä pelin uusittavaksi. Hän voi myös poistaa häiriön aiheuttajan pelihuoneistosta.
 Tulevissa säännöissä ei ole mahdollisuutta pelin uusimiseen.
 21. Tuomarin päätökset ovat lopullisia eikä niistä voi valittaa. Tuomarin toiminnasta voidaan kuitenkin valittaa shakkituomaritoimikuntaan.
 Tämä on kumitettu kokonaan pois uusista säännöistä. Muutettavahan sitä ainakin pitäisi, kun shakkituomaritoimikuntaan ei enää voi valittaa.
———————————————————————–
Siinä oli varsinainen asiaosuus, nyt seuraa mielipiteitäni. Olen aiheesta kirjoittanut hieman Shakkifoorumillakin, pahoittelen, jos tässä on samoja asioita kuin sielläkin, mutta nyt kun käytössä on toimitsijakoulutustoimikunnan (tietysti sääntöasioita käsittelevä asiantuntijaelin on tämän niminen) ehdotus, voi kirjoittelun perustaa vähän muuhunkin kuin omiin arvailuihin.
Koko uusien sääntöjen yleiskuva on lievästi sanottuna sekava. Ensin on FIDEn pikashakkisäännöt, joihin on selvyyden vuoksi lisätty olennaisia osia nopea shakin säännöistä. Liitteessä on tarkennuksia, tulkintoja ja ohjeistuksia, ja toisessa liitteessä on vuodenvaihteessa voimaan tulevia kohtia Shakkisäännöistä. Koko dokumentin otsikko on vähän hassu: Ehdotus pikashakkisäännöiksi vuodelle 2018 Ihan kuin nämä olisivat vain yhdelle vuodelle tarkoitetut säännöt. No, ehkä tässä on tapahtunut jonkinlainen pieni ajatuskatkos, eikä otsikkoa ole tarkoitus lukea liian tarkasti.
Kenties tästä joku saa jonkinlaisen tolkun, mutta minulle kokonaisuus ei avautunut ihan helposti – jos edes avautui. On vaikeaa hahmottaa, mitä saavutetaan tällaisella sekamelskalla. Kaiken kruunaa ehdotuksen liitteessä olevat tarkennukset. Niitä on seitsemän kohtaa, joista viimeinen on oikeastaan suoraan Shakkisäännöistä pikapeliloppuisia pelejä koskevasta kohdasta. Muista kuudesta kohdasta viidessä (!) todetaan, että ”kilpailun erikoismääräyksissä voidaan määrätä myös muuta”. Tämä on kummallinen ratkaisu.

Sääntöjä laadittaessa pitäisi muistaa, mitä kilpailua varten ne laaditaan. Suomessa pikashakkisäännöt pitäisi tehdä joukkuepikashakin SM-kilpailua varten. Nyt tulevissa säännöissä on useita kohtia, jotka sopivat kovin huonosti SM-blixtien tapaiseen massatapahtumaan. Tätä on yritetty paikata antamalla mahdollisuus poiketa säännöistä kilpailun erikoismääräyksissä. Aivan kuin sääntöehdotuksen laatijat eivät olisi osanneet tai uskaltaneet tehdä varsinaisista säännöistä toimivia, vaan ovat ulkoistaneet ajattelun kilpailujen erikoismääräyksiä laativille tahoille.

Tulevien sääntöjen toimimattomuutta 600 pelaajan kilpailussa edustakoon vaikkapa pelin päättyminen vasta toisesta laittomasta siirrosta. Kuka tuon kokoisessa kisassa pitää kirjaa ensimmäisistä laittomista siirroista? Myös tuomarin velvollisuus puuttua ajan ylityksiin ja laittomiin siirtoihin on SM-blixteissä outo vaatimus, koska ryhmityksen keskellä on varsin suojassa tuomarien haukankatseelta, mutta reunoilla jää helpommin kiinni. Ja minähän olen siis ollut kaksi kertaa tuomarina SM-blixteissä, kerron mielipiteitäni tältä pohjalta.

Shakkifoorumilla käydyn keskustelun perusteella suuressa roolissa on ollut yksi pikashakin henkilökohtaisessa SM:ssä pelattu peli. Pelaajilla ei tietääkseni ollut tapahtumien kulun suhteen huomautettavaa, vaan tunteet ovat syntyneet kilpailua järjestäneiden keskuudessa. Mikäs siinä, vääryyksien oikaiseminen on ihan kannatettavaa puuhaa, mutta tässä on ehkä ryhdytty ampumaan tykillä hyttystä. – Samassa foorumikeskustelussa annettiin esimerkki toivotusta tyylistä pelata blixtiä. Tuossa muuten tehdään kahden käden korotus.  Ja kun päästin videoiden makuun: tässä Kasparov korjaa vastustajan ajalla. Koska peliä ei palattu SM-blixteissä, se sai jatkua.

Vanhoille säännöille voisi pitää yksityiskohtaisemmankin puolustuspuheen, mutta kokonaisuuden voisi tiivistää siihen yksinkertaiseen väitteeseen, että FIDEn pikashakkisäännöt on tehty muita kuin SM-blixtien tapaista kilpailua varten. Siksi SM-blixtit tarvitsevat niitä varten tehdyt säännöt, eikä pelkkä ”kilpailun erikoismääräyksissä voidaan” -alkuisten lauseiden tulva ole mikään toimiva ratkaisu. On silkkaa pelaajien kiusaamista vaatia heitä joka vuosi erikseen selvittämään, millä erikoismääräyskombolla tällä kertaa nyt pelataankaan. Vanhat säännöt ovat vakiintuneet, pelaajat halitsevat ne varsin hyvin, vaikka ajoittain tietysti tulee tarvetta tuomarille. Mitään suurta kansanliikettä en ole nähnyt nousseen barrikadeille pikashakkisääntöjen uudistamisen puolesta, joten ehkä pelaajista suuri osa on tyytyväisiä vallitsevaan asiaintilaan – ja pelaajillehan shakkikilpailuja järjestetään, eikös vain?

Garden tiistaiturnaus 10.10.2017

Garden tiistaiturnaus 10.10.2017
Nimi k1 k2 k3 k4 k5 p. sija
1. Ristoja Jan m6+ v4+ m2+ v3+ m8 5,0 1
2. Ojala Hannu v7- m9+ v1- m8- m5+ 3,0 3
3. Kaiju Kauko m8- v10+ m6+ m1- v9+ 3,0 5
4. Teräsalo Kari v9+ m1- v5- v10+ m6+ 3,0 6
5. Käyhkö Aki m10+ v8- m4+ v6+ v2- 3,0 4
6.Korhonen Erkki v1- m7+ v3- m5- v4- 1,0
7. Mäkinen Matti m2+ v6- m8- m9- v10= 1,5
8. Rönnberg Ilse v3+ m5+ v7+ v2+ v1- 4,0 2
9. Tiensuu Seppo m4- v2- m10- v7- m3- 1,0
10. Kelkka Asko v5- m3- v9+ m4- m7= 1,5

Garden syysturnaus 2017

Garden tiistaiturnaus 19.9.2017

Garden tiistaiturnaus 19.9.2017
Nimi k1 k2 k3 k4 k5 p. sija
1. Ojala Hannu v5+ m4- v6+ m3- v7+ 3,0 3
2. Kaiju Kauko m6- v8+ m7+ m4- v3- 2,0 5
3. Kinnunen Matti v7+ m5+ v4- v1+ m2+ 4,0 2
4. Nyström Leif m8+ v1+ m3+ v2+ m5+ 5,0 1
5. Loikkanen Veijo m1- v3- m8+ m6+ v4- 2,0 4
6. Käyhkö Aki v2+ m7- m1- v5- v8+ 1,0
7.Teräsalo Kari m3- v6+ v2- m8+ m1- 2,0 6
8. Kelkka Asko v4- m2- v5- v7- m6- 0,0

Garden tiistaiturnaus 12.9.2017

Garden tiistaiturnaus 12.9.2017
Nimi k1 k2 k3 k4 k5 p. sija
1. Tuovinen Jukka m6+ v4+ m2+ v3+ m5+ 5,0 1
2. Ojala Hannu v7+ m3= v1- m6+ v10+ 3,5 2
3. Kaiju Kauko m8+ v2= m4+ m1- v7+ 3,5 3
4. Nyström Leif v9+ m1- v3- v7+ m8+ 3,0 5
5. Sundelin Juha m10+ v6- m7= m9+ v1- 2,5
6.Teräsalo Kari v1- m5+ m10+ v2- m9+ 3,0 4
7. Käyhkö Aki m2- v8+ v5= m4- m3- 1,5
8. Tiensuu Seppo v3- m7- v9+ v10- v4- 1,0
9. Kousa Ilari m4- v10- m8- v5- v6- 0,0
10. Kelkka Asko v5- m9+ v6- m8+ m2- 2,0

Garden tiistaiturnaus 5.9.2017

Tiistaiturnaus 5.9.2017
Nimi k1 k2 k3 k4 k5 Tulos Sija
1. Al Argha Hissam m5= v7+ m2+ v3+ v8+ 4,5 1
2. Ojala Hannu v6+ m8+ v1- m7- m4+ 3,0 2
3. Kaiju Kauko m7- v5+ v4+ m1- v6+ 3,0 3
4. Loikkanen Veijo v8- v6+ m3- m5- v2- 1,0
5. Teräsalo Kari v1= m3- m6+ v4+ v7- 2,5 5
6. Taskinen Heikki m2- m4- v5- v8- m3- 0,0
7. Käyhkö Aki v3+ m1- m8+ v2+ m5+ 4,0 2
8. Al Nada Hujar m4+ v2- v7- m6+ m1- 2,0

Garden avoimet tiistaiturnaukset syksy 2017

Garden avoimet tiistaiturnaukset syksy 2017
Shakkikerho Garden perinteinen nopean shakin tiistaiturnaussarja pelataan syyskaudella 2017 Shakkiareenalla (Hiomotie 10). Syyskauden ensimmäinen turnaus pelataan tiistaina 29 elokuuta ja viimeinen 19. joulukuuta. Pelit alkavat klo 18.15 Ilmoittautuminen tapahtuu paikan päällä klo 17.30 alkaen.
Kilpailussa on viisi kierrosta. Peliaika on 10 min + 5 s / siirto. Osallistumismaksu on neljä euroa (Garden jäsenille ja shakkiareenan ovimaksun maksaneille kolme euroa / alle 20-vuotiaille 2 euroa).
Shakkikerho Garde toivottaa kaikki innokkaat shakinpelaajat kisailemaan osakilpailuvoitoista ja koko turnaussarjan palkinnoista (sarjan kolme parasta palkitaan).
Tiedustelut: Asko Kelkka p. 040-5017897 tai Hannu Ojala p. 0400-908762. Sähköposti: asko.kelkka@elisanet.fi
Garden tiistaiturnaukset: Informaatiota Shakkiareenan ilmoitustaululla ja http://shakkigarde.fi/ .

Garde pähkinänkuoressa

Shakkikerho Garde, ruotsiksi Schackklubben Garde on kaksikielinen Helsingissä toimiva shakkikerho. Kerho on muodostettu vuonna 1998 useiden kerhojen yhdistymisen tuloksena.

Garden kerhoillat ovat tiistaisin shakkiliiton tiloissa Pitäjänmäellä. Seura järjestää lisäksi nuorisotoimintaa.

marraskuu 2017
ma ti ke to pe la su
« loka    
 12345
6789101112
13141516171819
20212223242526
27282930