Shakkikerho Garde Helsinki

Archive for the ‘Yleinen’ Category

Shakkikerho Garden perinteinen nopean shakin tiistaiturnaussarja pelataan kevätkaudella 2018 Shakkiareenalla (Hiomotie 10). Kevätkauden ensimmäinen turnaus pelataan tiistaina 9 tammikuuta ja viimeinen toukokuun lopulla. Pelit alkavat klo 18.15 Ilmoittautuminen tapahtuu paikan päällä noin klo 17.30 alkaen.
Kilpailussa on viisi kierrosta. Peliaika on 10 min + 5 s / siirto. Osallistumismaksu on neljä euroa (Garden jäsenille ja shakkiareenan ovimaksun maksaneille kolme euroa / alle 20-vuotiaille 2 euroa).
Shakkikerho Garde toivottaa kaikki innokkaat shakinpelaajat kisailemaan osakilpailuvoitoista ja koko turnaussarjan palkinnoista (sarjan kolme parasta palkitaan).
Tiedustelut: Asko Kelkka p. 040-5017897 tai Hannu Ojala p. 0400-908762. Sähköposti: asko.kelkka@elisanet.fi
Garden tiistaiturnaukset: Informaatiota kerhon kotisivulla ja Shakkiareenan ilmoitustaululla

Garden syyskauden 2017 tiistaiturnaukset saatiin päätökseen 12. joulukuuta. Turnaussarjaan osallistui kaikkiaan 30 pelaajaa. Osallistujien kokonaismäärä 15 kerhoillan osalta oli 126. Osallistujia illoissa oli keskimäärin 8.
Kausikilpailun kolme parasta olivat 1. Hannu Ojala 70,0 p. (8/14) parasta tulosta) 2.Kauko Kaiju 48,0 (14/15) ja 3. Aki Käyhkö 35,5 (7/7).

Tiistaina 5.12. klo 18 nostamme lipun salkoon ja keskitymme juhlimaan 100-vuotista Suomea. Sitä ennen meillä on kuitenkin normaaliin tapaan peli-ilta 28.11 ja itsenäisyyspäivän jälkeen 12.12. Asko K.

Nimi k1 k2 k3 k4 k5 p. sija
1. Järvenpää Jari m6+ v4+ m2+ v5- m3= 3,5 2
2. Tuovinen Jukka v7+ m3+ v1- v6+ m5+ 4,0 1
3. Sjöman Tapani m8+ v2- m4= m9+ v1= 3,0 5
4. Ojala Hannu v9+ m1- v3= m8+ m7+ 3,5 3
5. Kaiju Kauko m10+ v8- m6+ m1+ v2- 3,0 4
6. Loikkanen Veijo v1- m7+ v5- m2- v10+ 2,0
7. Teräsalo Kari m2- v6- v9+ m10= v4- 1,5
8. Mikkola Sakari v3- m5+ m10+ v4- v9+ 3,0 6
9. Mäkinen Matti m4- v10- m7- v3- m8- 0,0
10.Kelkka Asko v5- m9+ v8- v7= m6- 1,5

Nimi k1 k2 k3 k4 k5 p. sija
1.Ristoja Jan m6+ v4+ m2+ m3+ m7+ 5,0 1
2.Grönroos Matti v7+ m5+ v1- m4= v9+ 3,5 3
3.Ojala Hannu m8+ v6+ m4+ v1- v5+ 4,0 2
4.Kaiju Kauko v9+ m1- v3- v2= v8+ 2,5 5
5.Teräsalo Kari m10+ v2- m8+ v7- m3- 2,0
6.Mäkinen Matti v1- m3- v7- m9+ v10- 1,0
7.Ristoja Aulikki m2- v10+ m6+ m5+ v1- 3,0 4
8.Rönnberg Ilsa v3- m9+ v5- v10- m4- 1,0
9.Tiensuu Seppo m4- v8- m10+ v6- m2- 1,0
10.Kelkka Asko v5- m7- v9- m8+ m6+ 2,0

1. Jan Ristoja            m3+ v6+ m2+ v4+ m5+  5,0 p
2. Hannu Ojala          v4+ m5+ v1- m6+ v7+ 4,0 p
3. Veijo Loikkanen   v1- m4- v8+ m7+ v6+ 3,0 p
4. Sakari Mikkola     m2- v3+ m7+ m1- v8+ 3,0 p
5. Kauko Kaiju           m7+ v2- m6- v8+ v1- 2,0 p
6. Taneli Lallukka      v8+ m1- v5+ v2- m3- 2,0 p
7. Kari Teräsalo         v5- m8+ v4- v3- m2- 1,0 p
8. Matti Mäkinen      m6- v7- m3- m5- m4- 0,0 p

Kello on jo paljon – tai vähän, miten sen nyt ottaa – ja voisin olla tekemässä jotain muutakin, mutta ajattelinpa naputella pikashakkisääntöruodinnan jatkoksi muutaman ajatuksen muista Suomen Shakkiliiton ensi sunnuntaina pidettävän syyskokouksen asialistan asioista. Näissä en tosin ole aivan kotikentälläni, ja kerron vain omia mielipiteitäni, en minkään laajemman tahon kantoja.

Pikashakkisääntöjen lisäksi esityksenä kokoukselle on lisenssimääräysten muuttaminen niin, että myös ulkomaalaiset pelaajat tarvitsisivat jatkossa lisenssin, vaikka eivät edustaisikaan mitään suomalaista kerhoa. Tämän takana oleva ajatus ei minulle oikein avaudu. Yritin etsiä jotain konkreettista etsimällä selolistalta ulkomaisia aktiivipelaajia, jotka nykyään saavat pelata ilman lisenssiä. Yli 50 selopeliä on vain kahdellatoista pelaajalla, kaikkiaan haku tuotti 186 osumaa, mukana on silloin myös JSM:ssä pelaavat. Tuossa pelaajamäärässä ovat mukana siis kaikki Heart of Finlandissa kerran käyneet tai lomamatkallaan viikonloppukisassa piipahtaneet.

Lappeenrannan viikonloppukisassa on jo neljänä vuonna käynyt pelaamassa seurue itärajan toiselta puolelta. Tässä listattuna vuosi, venäläisten pelaajien määrä ja pelaajien kokonaismäärä: 2014 6/24; 2015 10/34; 2016 5/18; 2017 6/19; yhteensä 27/95 eli 28,4 prosenttia eli yli neljännes.

En osaa ennustaa, miten venäläispelaajat suhtautuisivat lisenssinmaksupakkoon, mutta arvaukseni on, että se tuskin ainakaan lisää intoa pelaamiseen Suomessa. Pääkaupunkiseudulla tällä tuskin on mitään merkitystä, mutta kuten nähtiin, itärajalla asiat ovat toisin. Liitolla on varmaan lisenssimääräysten muuttamiselle hyviä perusteita, mutta venäläisten houkuttelu pelaamaan tänne tuskin on niiden perusteiden joukossa. LprSK:n suunnalla ei suoranaisesti pompittu riemusta tämän ehdotuksen vuoksi. Myös näistä venäläisistä pelaajista liitto saa turnausmaksut, mutta näitä rahoja ei erityisemmin näköjään kaivata. Me suomalaiset pelaajat saamme lisenssille jotain vastinetta, venäläiset sen sijaan voivat aivan aiheellisesti kysyä, mitä palveluja Suomen Shakkiliitto tarjoaa heille lisenssimaksusta. Minä en tiedä, ehkä liitossa ollaan viisaampia.

Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja kertoakseen, että vuolain keskustelu käydään liiton puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valintojen yhteydessä. Minulla on hieman asiaa mainittujen postien nykyisten haltijoiden tekemisistä. Mitään suuria salaisuuksia en tässä paljasta, asiat selviävät pienellä penkomisella.

Minua henkilökohtaisesti sivusi kaikkein voimakkaimmin liiton hallituksen vuoden 2017 ensimmäisessä kokouksessaan 25. tammikuuta tekemä päätös shakkituomaritoimikunnan lakkauttamisesta. Pöytäkirjassa asia ilmaistiin lakonisesti näin:

Vpj:n esitys: Kerhojen kokouksessa hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti toimikuntien toimintaa ja rakennetta päätettiin kehittää siten, että hallitus nimittää kaikki toimikunnat vain vuodeksi kerrallaan. Shakkituomaritoimikunta päätettiin lakkauttaa, ja selotoimikunnan ohjesääntö päätettiin kumota.

Tämä asia nousi esiin myös kevätkokouksessa 23. huhtikuuta. Silloin asiaa kommentoi puheenjohtaja näin (kiitokset Toivo Pudakselle videoinnista):

[Shakkituomaritoimikunta] oli välillä vuoden, että se ei tehnyt mitään […] ei saatu ajoissa edes valtiolle annettavaa lausuntoa […] oli pakko johtamisen kannalta reagoida […]

Kaksi eri tilaisuutta, kaksi eri selitystä. Ensin mennään toimintasuunnitelman taakse, sitten ruvetaan arvioimaan vapaaehtoistoimijoiden osaamista. Ne vuodet, jotka itse kyseisessä toimikunnassa olin, eivät sisältäneet yhtään vuotta, jolloin emme olisi tehneet mitään, joten puheenjohtaja valehteli joko tietämättömyyttään tai tarkoituksella. Tämä ”valtiolle annettava lausunto” oli käsittääkseni toimikunnan toimintakertomus. Siitä, että sitä kaivattaisiin ministeriössä, ei kukaan hiiskunut toimikunnalle sanallakaan, vaikka puheenjohtaja toista kokouksessa vihjailikin.

Ja mitäs siinä toimintasuunnitelmassa lukikaan? Hallitus oli pitänyt kokouksen syyskokouspäivän aamuna 12. marraskuuta 2016, ja siellä oli toimintasuunnitelmassa muutettu yksi lause. Hallituksen kokouspöytäkirjan mukaan alkuperäinen kuului: Liiton toimikuntien rakennetta muutetaan niin, että kussakin toimikunnassa on jatkossa puheenjohtaja ja 2 jäsentä. Muutos tehostaa ja nopeuttaa toimikuntien päätöksentekoa. Syyskokoukseen tuodussa versiossa se oli korvattu tällä: Liiton toimikuntien rakenteita kehitetään dynamiikan ja johtamisen parantamiseksi. Samalla valmistellaan toimikuntien kokoonpanojen tiivistämistä. Muutos tehostaa ja nopeuttaa toimikuntien päätöksentekoa. Shakkituomaritoimikunnan osalta tämä valmistelutyö sujui kovin nopeasti ja tehokkaasti.

Hallitus kyllä tiedotti näistä aikeista myös shakkituomaritoimikunnan suuntaan hyvissä ajoin etukäteen, ja toimikunta ilmaisi huolensa kolmijäsenisen kokoonpanon mahdollisesti aiheuttamista jääviysongelmista, jos toimikunnalle tulisi valitus kilpailusta, jossa edes yksi kolmesta jäsenestä olisi ollut tuomarina. Tähän huoleen ei hallituksen taholta reagoitu mitenkään, ja syynä tuskin oli, että hallitus ei olisi ymmärtänyt asiaa. Ehkä siitä ei vain välitetty.

Toimikunnista on haluttu dynaamisia. Selotoimikunnan asioita en osaa kommentoida, mutta sääntöasiat ovat luonteeltaan harkintaa vaativia, eikä niitä ole mitään syytä tehdä mahdollisimmman nopeasti, vaan mahdollisimman oikein. Kuuden jäsenen toimikunta saa kolmijäsenistä varmemmin aikaan punnittuja päätöksiä, kun on enemmän punnitsijoita. Hallituksen mielenkiinnosta sääntöasioita kohtaan ja omasta dynaamisuudestaan kertonee kaiken tarpeellisen se, että ainakaan liiton kotisivuilla julkaistuissa pöytäkirjoissa ei ole sanaakaan uuden toimitsijakoulutustoimikunnan ohjesäännön hyväksymisestä, eli kyseisen toimikunnan toimenkuvasta ei ole mitään julkista tietoa. Omanlaistaan dynaamisuutta oli sekin, että tänä vuonna näin ensimmäistä kertaa tilanteen, että FIDEn uusia, heinäkuun alussa voimaan tulleita shakkisääntöjä ei ollut kevätkokouksen asialistalla.

Haukuttuaan likvidoimansa, 60 vuotta toimineen shakkituomaritoimikunnan lausui puheenjohtaja seuraavan ajatelman:

Ei ole tarkoitus tehdä muuta kuin hyvää shakille.

Niinpä. Tie helvettiin on tosiaan kivetty hyvillä aikomuksilla.

Palataanpa hallituksen pöytäkirjojen ihmeelliseen maailmaan. Vuoden 2016 ensimmäisessä kokouksessaan 19. tammikuuta hallitus päätti omista toimintaperiaatteistaan mm. seuraavaa:

Välittömän tiedottamisen tehostamiseksi varapuheenjohtaja laatii shakkifoorumille viivytyksettä lyhyen tiedotteen kunkin kokouksen päätöksistä.

Tämä sama lause toistettiin myös tämän vuoden ensimmäisen kokouksen pöytäkirjassa 25. tammikuuta. Tämän päätöksen toteutuminen käytännössä on helppo tarkistaa. Vuonna 2016 hallitus kokoontui seitsemän kertaa, tämän vuoden kokouksista on pöytäkirjat julkaistu viidestä. Viime vuonna varapuheenjohtaja laati tiedotteen kolmesta kokouksesta, myös tänä vuonna foorumilla on ollut kolme tiedotetta, joista yksi on laadittu liiton kevätkokouksen aikana. Hallitus on siis joka toisella kerralla toiminut omien toimintaperiaatteidensa mukaisesti – ja tämä sama jengi siis saa raivarin, kun shakkituomaritoimikunta ei pysty noudattamaan määräaikoja, joita sille ei ole kerrottu. Kuulenko jonkun sanovan ”kaksoisstandardi”?

Kun syyskokouksessa 2015 valittiin varapuheenjohtajaa, ei tarvittu vaalia, koska oli vain yksi ehdokas. Esityksen tehnyt liiton silloinen varapuheenjohtaja luonnehti ehdottamaansa ja siis valittua henkilöä näin:

Olen itse katsellut häntä kaksi vuotta hallituksessa, hän on pitkäaikaisin hallituksen jäsen, ja minun mielestäni hän on ne tehtävät mitä hänelle on annettu, niin ne hän on tehnyt tarkasti, joskus jopa vähän liiankin tarkasti. Uskoisin, että tämä kaksivuotisjakso kasvattaisi hänestä meille aineksia seuraavaksi pitkäaikaiseksi puheenjohtajaksi.

Lukijat saavat itse päättää, onko edellä kerrottu hallituksen kokouksista ”viivytyksettä” tiedottaminen esimerkki hyvin tehdystä työstä. Kovin hyvää harkintaa ei ainakaan osoita suostua vielä vuonna 2017 toimimaan tavalla, joka jo 2016 oli osoittautunut vaikeasti toteutettavaksi. – Lisäksi lainatussa vaalipuheessa töksähtää kekkosslovakialainen ajatus pitkään istuvasta hallitsijasta. Saahan moisesta tietysti haaveilla, sen mielekkyys onkin eri juttu.

Liiton päätöksenteko on viime aikoina saanut vähän kummallisia piirteitä. Tänä vuonna on järjestetty tuomaritapaaminen ja seuratoimintapäivä, joissa molemmissa on keskusteltu laajalti sääntöasioista. Eihän keskustelussa mitään pahaa ole, mutta ongelma on, että tällaiset ajallisesti ja paikallisesti rajoitetut tilaisuudet eivät anna kattavaa kuvaa shakkiyhteisön mielipiteistä, mutta silti näiden konklaavien tuloksia käytetään argumentteina. Vuoden 2011 lopulla liitto järjesti nettikyselyn mitä moninaisimmista shakkiaiheista, ja tuskin moinen olisi nytkään ylivoimaista. Lisäksi jokaiselle kerholle kulkenee sähköposti perille. Tässä olisi kaksi tapaa saada mielipiteitä laajalti, mutta jostain syystä niitä ei ole käytetty, vaan on turvauduttu menetelmään, joka sulkee pois ne, joilla on työ- tai muu este tai joiden rahat eivät riitä matkustamiseen Helsinkiin. Ja jos pikashakin tiimoilta olisi jotain haluttu kysyä, Porissa elokuussa olisi kai ollut siihen oiva tilaisuus; siellä kun oli yhdessä paikassa koolla melkoinen joukko shakinharrastajia.

On nykyinen johto saanut aikaan hyviäkin asioita. Nähtävästi ainakin valtiovallan suuntaan on osattu lausua toimivia lauseita. Minä en vain pysty ymmärtämään, onko kaksi vuotta käytetty johtamistyyli tosiaan ainoa tai paras tapa saada tuloksia yhdistystoiminnassa. Puheiden ja tekojen ristiriita myös häiritsee. Edellä onkin jo aihetta käsitelty, mutta kerron vielä yhden esimerkin: kolme asiasta kiinnostunutta henkilöä – minä yksi heistä – lähetti huhtikuussa liitolle Swiss-Manager -ohjeen, siis suomenkielisen, aloittelijoille tarkoitetun, muutaman sivun mittaisen dokumentin siitä, kuinka viikonlopputurnaus viedään läpi Swiss-Managerilla. Paljon työstä kiiteltiin, mutta niin hyödyllinen se sentään ei ole, että sitä olisi laitettu liiton kotisivuille levitettäväksi kaikille. Liiton tarkoitus on edistää shakin harrastusta, mutta kenties harrastusta ei edistä turnauksenhallintaohjelmiston ohjeistaminen.

En ole kokouksessa itse paikalla, ja minulle on suoraan sanottuna yhdentekevää, mitä päätöksiä kokous tekee. Ehdolla on myös yksi shakin järjestötoiminnassa uusi nimi, eikä minulla ole hänen johtamisosaamisestaan mitään tietoa. Hän voi olla huonompi valinta kuin nykyinen, mutta omien kokemusteni perusteella pitäisin tätä melkoisena saavutuksena. Jotkut kuopat nimittäin ovat yksinkertaisesti niin syviä, että syvemmälle ei enää voi kaivatua. Vaikka aina ei vaihtamalla paranekaan, tähän tapaukseen tämä sanonta ei sovi. Siis uusi puheenjohtajisto, kiitos, semmoinen, joka osaa johtaa muutenkin kuin komentelemalla, ja jolla on muitakin reagointitapoja kuin hyökkäys, ja joka osaa tunnustaa olevansa myös väärässä, ja joka osaa turvautua muuhunkin kuin siilipuolustukseen ja radiohiljaisuuteen.

Suomen Shakkiliiton syyskokous se tulla jollottaa, ja kokouksen esityslista liitteineen on tuttuun tapaan näkyvillä liiton kotisivuilla. Koska olen menneisyydessä hieman näpräillyt sääntöasioiden parissa, minua liitteissä kiinnosti ehdotus uusiksi pikashakkisäännöiksi. Koska muistini mukaan sääntöehdotukset ovat kokouksissa yleensä menneet läpi sellaisinaan, voidaan hyvin olettaa, että tämäkin ehdotus muuttuu säännöiksi, ja siksi tämä kirjoituskin on otsikoitu kuten on.

Kaikki alla oleva on vain omaa tulkintaani, joka voi olla oikein tai sitten ei ole. Koska saatan olla pelaajana näiden tulevien sääntöjen mukaan pelattavissa kilpailuissa, halusin selvittää itselleni, mitä oikein on tulossa, ja jakaa näiden selvittelyjen tuottamia ajatuksia myös muille. Selkeyden vuoksi otan pohjaksi vanhat, vielä hetken voimassa olevat pikashakkisäännöt, ja yritän hahmottaa, mikä niissä muuttuu. Osa vanhoista säännöistä pysyy tietysti ennallaan, mutta ne tietysti sivuutetaan tällä kertaa.

Uudessa versiossa rajana on kymmenen siirtoa, tosin sellaisella varauksella, että kellojen asetuksia saa muuttaa, jos muuttamatta jättäminen haittaisi kilpailun aikataulua. Lisäksi väärin päin olevilla kuninkaallisilla ei saa linnoittua.

Kuten edellisessä kohdassa todettiin, laittoman siirron voi korjata myöhemmin. 12c:n kohdalla tulee varmaan suurin muutos: peliä ei häviäkään ensimmäisestä laittomasta siirrosta, vaan vasta toisesta.

Olemme varmaan jo oppineet, että peli ei ole tasapeli, jos molemmilta on aika loppunut, vaan digikellon näyttö antaa tuomionsa tässä asiassa.  Tasapelin vaatimiseen pelin edistymättömyyden perusteella tulee ehto, että vaatijalla tulee olla alle 30 sekuntia aikaa jäljellä. Lisäksi tuomari saa mahdollisuuden antaa vaatijan vastustajalle minuutin lisää aikaa.

Sääntöjä laadittaessa pitäisi muistaa, mitä kilpailua varten ne laaditaan. Suomessa pikashakkisäännöt pitäisi tehdä joukkuepikashakin SM-kilpailua varten. Nyt tulevissa säännöissä on useita kohtia, jotka sopivat kovin huonosti SM-blixtien tapaiseen massatapahtumaan. Tätä on yritetty paikata antamalla mahdollisuus poiketa säännöistä kilpailun erikoismääräyksissä. Aivan kuin sääntöehdotuksen laatijat eivät olisi osanneet tai uskaltaneet tehdä varsinaisista säännöistä toimivia, vaan ovat ulkoistaneet ajattelun kilpailujen erikoismääräyksiä laativille tahoille.

Tulevien sääntöjen toimimattomuutta 600 pelaajan kilpailussa edustakoon vaikkapa pelin päättyminen vasta toisesta laittomasta siirrosta. Kuka tuon kokoisessa kisassa pitää kirjaa ensimmäisistä laittomista siirroista? Myös tuomarin velvollisuus puuttua ajan ylityksiin ja laittomiin siirtoihin on SM-blixteissä outo vaatimus, koska ryhmityksen keskellä on varsin suojassa tuomarien haukankatseelta, mutta reunoilla jää helpommin kiinni. Ja minähän olen siis ollut kaksi kertaa tuomarina SM-blixteissä, kerron mielipiteitäni tältä pohjalta.

Shakkifoorumilla käydyn keskustelun perusteella suuressa roolissa on ollut yksi pikashakin henkilökohtaisessa SM:ssä pelattu peli. Pelaajilla ei tietääkseni ollut tapahtumien kulun suhteen huomautettavaa, vaan tunteet ovat syntyneet kilpailua järjestäneiden keskuudessa. Mikäs siinä, vääryyksien oikaiseminen on ihan kannatettavaa puuhaa, mutta tässä on ehkä ryhdytty ampumaan tykillä hyttystä. – Samassa foorumikeskustelussa annettiin esimerkki toivotusta tyylistä pelata blixtiä. Tuossa muuten tehdään kahden käden korotus.  Ja kun päästin videoiden makuun: tässä Kasparov korjaa vastustajan ajalla. Koska peliä ei palattu SM-blixteissä, se sai jatkua.

Vanhoille säännöille voisi pitää yksityiskohtaisemmankin puolustuspuheen, mutta kokonaisuuden voisi tiivistää siihen yksinkertaiseen väitteeseen, että FIDEn pikashakkisäännöt on tehty muita kuin SM-blixtien tapaista kilpailua varten. Siksi SM-blixtit tarvitsevat niitä varten tehdyt säännöt, eikä pelkkä ”kilpailun erikoismääräyksissä voidaan” -alkuisten lauseiden tulva ole mikään toimiva ratkaisu. On silkkaa pelaajien kiusaamista vaatia heitä joka vuosi erikseen selvittämään, millä erikoismääräyskombolla tällä kertaa nyt pelataankaan. Vanhat säännöt ovat vakiintuneet, pelaajat halitsevat ne varsin hyvin, vaikka ajoittain tietysti tulee tarvetta tuomarille. Mitään suurta kansanliikettä en ole nähnyt nousseen barrikadeille pikashakkisääntöjen uudistamisen puolesta, joten ehkä pelaajista suuri osa on tyytyväisiä vallitsevaan asiaintilaan – ja pelaajillehan shakkikilpailuja järjestetään, eikös vain?

Garden tiistaiturnaus 10.10.2017
Nimi k1 k2 k3 k4 k5 p. sija
1. Ristoja Jan m6+ v4+ m2+ v3+ m8 5,0 1
2. Ojala Hannu v7- m9+ v1- m8- m5+ 3,0 3
3. Kaiju Kauko m8- v10+ m6+ m1- v9+ 3,0 5
4. Teräsalo Kari v9+ m1- v5- v10+ m6+ 3,0 6
5. Käyhkö Aki m10+ v8- m4+ v6+ v2- 3,0 4
6.Korhonen Erkki v1- m7+ v3- m5- v4- 1,0
7. Mäkinen Matti m2+ v6- m8- m9- v10= 1,5
8. Rönnberg Ilse v3+ m5+ v7+ v2+ v1- 4,0 2
9. Tiensuu Seppo m4- v2- m10- v7- m3- 1,0
10. Kelkka Asko v5- m3- v9+ m4- m7= 1,5